Jahas, ei se agilitytauko kauaa isännälläkään pitänyt. Nyt CPU on ilmoitettu kolmeen kisaan Klagiin ja sehän tietää sitä että hieman pitää tuntumaa hakea ohjaukseen. Tällaisilla radoilla siis harjoittelivat tänään.
keskiviikko 27. kesäkuuta 2007
Seuran treenit 26.6.07
Jahas, ei se agilitytauko kauaa isännälläkään pitänyt. Nyt CPU on ilmoitettu kolmeen kisaan Klagiin ja sehän tietää sitä että hieman pitää tuntumaa hakea ohjaukseen. Tällaisilla radoilla siis harjoittelivat tänään.
tiistai 19. kesäkuuta 2007
Seuran treenit 19.6.07
Tänään CPUkin pääsi treeneihin! CPU on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle nyt kun minulle tuli nuo pari muutakin treenattavaa (ja treenimotivaatio on nollassa CPUn kanssa kun oma reaktiokykyni ja nopeuteni vain ei yksinkertaisesti riitä). Tämän päivän treeneissä CPUa sai kokeilla muutkin ryhmäläiset ja kaikki kolme uskaltautuivatkin CPUn ohjaksiin.
Toivottavasti joku heistä innostuu treenaamaan CPUn kanssa enemmänkin, jolloin saataisiin CPUllekin uusi ohjaaja (tarpeeksi nopea siis). Ainakin näin äkisti näytti oikein hyvältä, toki CPUn kommervenkkeihin tottuminen vie aikansa...
tiistai 15. toukokuuta 2007
Treenit 15.5.07
Tänään alkoi kahden viikon tauon jälkeen kesäkauden treenit uudessa ryhmässä. Nämä treenit pidetään meidän omalla kentällä (siis meidän pihalla). Treenirunko löytyy tuolta: treenisuunnitelma
Tiedosto on xls-file ja sieltä ensimmäinen harjoitus "harkka1".
Ensin positiiviset seikat:
Tiedosto on xls-file ja sieltä ensimmäinen harjoitus "harkka1".
Ensin positiiviset seikat:
- Narulelu kelpasi palkaksi aivan mainosti, ja sain revitettyä ja riehutettua CPUa sillä tosi kivasti!
- Sivuetäisyysharkka meni hyvin, kuin myös putken pimeään kulmaan kääntäminen.
- Pystyin kutsumaan CPUn keppien loppupuolelta, ja lähtemään itse liikkeelle samalla kun koira pujotteli.
- Muuriharjoittelussa muurin palikat eivät pudonneet tiukassakaan kulmassa.
- Pyöristykset toimivat hyvin niissä kohdissa joihin tajusin/osasin niitä tehdä.
- Haukku raikasi jo kun tulimme rappusia alas ja CPU tajusi että kentällä on muitakin. Pysäytin matkan joka kerta kun haukku alkoi, mutta se auttoi vain hetkellisesti. Koska minulla oli tyttö toisessa kädessä, en voinut lähteä takaisin yläpihalle niinkuin olisi pitänyt.
- Tytön mukanaolo (ja vahtiminen) vei huomioni pois koirasta niin että CPU haukkui kaikki odotusajat, enkä jaksanut siihen hirveästi edes puuttua. Täytyy kehitellä joku lapsenvahtivuorosysteemi Jarin kanssa.
- Tiukoissa käännöksissä olin taas myöhässä tai rintamasuunta oli väärään suuntaan. Miten se voikin olla niin vaikeaa!?
lauantai 28. huhtikuuta 2007
Treenit 28.4.07
Tänään oli taas Suoknuutin Jaakko meitä kouluttamassa. Tällä kertaa jokainen harjoitteli ensin 3 pätkää joissa 3-5 estettä ja sen jälkeen kaikki menivät radan kisanomaisesti niin että edetä sai vain siihen asti kunnes tuli virhe (jotta saadaan hommaan vähän enemmän panoksia mukaan).
Tässä rata:
Harjoittelin ensin alun (esteet 1-4) ja sitten esteet 6-8 (ja koska onnistumisen huumassa annoin koiran mennä myös esteet 9 ja 10, en saanut enää tehdä sen enempää). Eka pätkä onnistui ekalla kerralla, hiottiin jonkin verran käännöstä kolmoselta Aa:lle. Toka pätkä olikin hankalampi, en olisi ikinä uskaltanut mennä niin lähelle 7-hyppyä ottamaan koiraa vastaan kuin mitä Jaakko neuvoi, mutta yllättäen homma toimi, ja sain käännöksen lopulta toimimaan (kunhan annoin sylikäännöksessä tarpeeksi tilaa).
Kun oli aika tehdä koko rata, huomasin lähtöviivalla kauhistuksekseni etten muistanut rataa estettä 18 pidemmälle. Siinä hetken yritin epätoivoisesti sitä muistella, mutta sitten annoin olla ja toivoin vain että sinne päästessäni järjestys muistuisi mieleen. Ei olisi tarvinnut huolehtia sillä pääsimme vain esteelle 14, jonka jälkeen CPU ampaisi edessä olevalle hypylle, eikä hypylle no 15 kuten piti (en pyöristänyt CPUn hyppyä ennen hyppyä no 14 vaan yritin kääntää sitä vedolla). Kun pyöristin linjan, sain CPUn hyvin kääntymään.
Loppuajasta mulla on joku aukko muistissa koska en muista tehtiinkö me rata kisanomaisesti vielä toiseen kertaan ja mihin asti sillä kertaa pääsin...
Hallin isot ovet olivat koko ajan auki, joten ovesta sisäänmenohaukkumista ei tarvinnut pelätä. Palkkasin CPUa hiljaisuudesta taas epäsäännöllisesti, eikä turhia haukkuja kuultukaan. Otin myös kaksi sessiota (kummassakin 10 naksausta/namia) lelulla leikkimisen opettelua, ja viimeisellä kerralla CPU veti lelua jo nelisen sekunttia.
Tässä rata:
Harjoittelin ensin alun (esteet 1-4) ja sitten esteet 6-8 (ja koska onnistumisen huumassa annoin koiran mennä myös esteet 9 ja 10, en saanut enää tehdä sen enempää). Eka pätkä onnistui ekalla kerralla, hiottiin jonkin verran käännöstä kolmoselta Aa:lle. Toka pätkä olikin hankalampi, en olisi ikinä uskaltanut mennä niin lähelle 7-hyppyä ottamaan koiraa vastaan kuin mitä Jaakko neuvoi, mutta yllättäen homma toimi, ja sain käännöksen lopulta toimimaan (kunhan annoin sylikäännöksessä tarpeeksi tilaa).
Kun oli aika tehdä koko rata, huomasin lähtöviivalla kauhistuksekseni etten muistanut rataa estettä 18 pidemmälle. Siinä hetken yritin epätoivoisesti sitä muistella, mutta sitten annoin olla ja toivoin vain että sinne päästessäni järjestys muistuisi mieleen. Ei olisi tarvinnut huolehtia sillä pääsimme vain esteelle 14, jonka jälkeen CPU ampaisi edessä olevalle hypylle, eikä hypylle no 15 kuten piti (en pyöristänyt CPUn hyppyä ennen hyppyä no 14 vaan yritin kääntää sitä vedolla). Kun pyöristin linjan, sain CPUn hyvin kääntymään.
Loppuajasta mulla on joku aukko muistissa koska en muista tehtiinkö me rata kisanomaisesti vielä toiseen kertaan ja mihin asti sillä kertaa pääsin...
Hallin isot ovet olivat koko ajan auki, joten ovesta sisäänmenohaukkumista ei tarvinnut pelätä. Palkkasin CPUa hiljaisuudesta taas epäsäännöllisesti, eikä turhia haukkuja kuultukaan. Otin myös kaksi sessiota (kummassakin 10 naksausta/namia) lelulla leikkimisen opettelua, ja viimeisellä kerralla CPU veti lelua jo nelisen sekunttia.
Treenit 28.4.07
Tänään oli taas Suoknuutin Jaakko meitä kouluttamassa. Tällä kertaa jokainen harjoitteli ensin 3 pätkää joissa 3-5 estettä ja sen jälkeen kaikki menivät radan kisanomaisesti niin että edetä sai vain siihen asti kunnes tuli virhe (jotta saadaan hommana vähän enemmän panoksia mukaan).
Tässä rata:
Harjoittelin ensin alun (esteet 1-4) ja sitten esteet 6-8 (ja koska onnistumisen huumassa annoin koiran mennä myös esteet 9 ja 10, en saanut enää tehdä sen enempää). Eka pätkä onnistui ekalla kerralla, hiottiin jonkin verran käännöstä kolmoselta Aa:lle. Toka pätkä olikin hankalampi, en olisi ikinä uskaltanut mennä niin lähelle 7-hyppyä ottamaan koiraa vastaan kuin mitä Jaakko neuvoi, mutta yllättäen homma toimi, ja sain käännöksen lopulta toimimaan (kunhan annoin sylikäännöksessä tarpeeksi tilaa).
Kun oli aika tehdä koko rata, huomasin lähtöviivalla kauhistuksekseni etten muistanut rataa estettä 18 pidemmälle. Siinä hetken yritin epätoivoisesti sitä muistella, mutta sitten annoin olla ja toivoin vain että sinne päästessäni järjestys muistuisi mieleen. Ei olisi tarvinnut huolehtia sillä pääsimme vain esteelle 14, jonka jälkeen CPU ampaisi edessä olevalle hypylle, eikä hypylle no 15 kuten piti (en pyöristänyt CPUn hyppyä ennen hyppyä no 14 vaan yritin kääntää sitä vedolla). Kun pyöristin linjan, sain CPUn hyvin kääntymään.
Loppuajasta mulla on joku aukko muistissa koska en muista tehtiinkö me rata kisanomaisesti vielä toiseen kertaan ja mihin asti sillä kertaa pääsin...
Tässä rata:
Harjoittelin ensin alun (esteet 1-4) ja sitten esteet 6-8 (ja koska onnistumisen huumassa annoin koiran mennä myös esteet 9 ja 10, en saanut enää tehdä sen enempää). Eka pätkä onnistui ekalla kerralla, hiottiin jonkin verran käännöstä kolmoselta Aa:lle. Toka pätkä olikin hankalampi, en olisi ikinä uskaltanut mennä niin lähelle 7-hyppyä ottamaan koiraa vastaan kuin mitä Jaakko neuvoi, mutta yllättäen homma toimi, ja sain käännöksen lopulta toimimaan (kunhan annoin sylikäännöksessä tarpeeksi tilaa).
Kun oli aika tehdä koko rata, huomasin lähtöviivalla kauhistuksekseni etten muistanut rataa estettä 18 pidemmälle. Siinä hetken yritin epätoivoisesti sitä muistella, mutta sitten annoin olla ja toivoin vain että sinne päästessäni järjestys muistuisi mieleen. Ei olisi tarvinnut huolehtia sillä pääsimme vain esteelle 14, jonka jälkeen CPU ampaisi edessä olevalle hypylle, eikä hypylle no 15 kuten piti (en pyöristänyt CPUn hyppyä ennen hyppyä no 14 vaan yritin kääntää sitä vedolla). Kun pyöristin linjan, sain CPUn hyvin kääntymään.
Loppuajasta mulla on joku aukko muistissa koska en muista tehtiinkö me rata kisanomaisesti vielä toiseen kertaan ja mihin asti sillä kertaa pääsin...
perjantai 27. huhtikuuta 2007
Treenit 26.4.07
Olen lukenut muutaman kirjan ja katsonut pari DVD:tä tässä CPUn ohjauksen aiheuttamassa masennuksen alhossa (no ehkei nyt sentään masennuksen, mutta alavireen joka tapauksessa). Ainakin minä saan uutta puhtia harjoitteluun lukiessani miten toiset ovat voittaneet vastoinkäymiset ja lopulta saavuttaneet päämääräänsä. Tällainen kirja on esim. Susan Garrettin "Shaping Success, the education of an unlikely champion".
Eiliset treenit menivät pitkästä aikaa erittäin hyvin, ja olin itsekin jotenkin tyynempi (mahtoikohan vaikuttaa siihen treenien sujuvuuteen?). Laitan tähän nyt kokonaisuudessaan mitä teimme (ja mitä teimme erilailla edellisiin kertoihin verrattuna).
Lähtö normaalisti, namit & namisukka taskuun, koira autoon, hihnat mukaan ja tällä kertaa varmistin että klikkeri on mukana.
Koska olin hieman myöhässä (en ehtinyt lenkittää koiraa ennen radan rakennusta), jätin koiran autoon ja menin rakentamaan muiden mukana rataa. Kun rata oli rakennettu, minit aloittivat joten minulle jäi hyvää aikaa lenkittää CPU normaaliin tapaan. Kävelytiellä koira irti ja "mene"- käskyllä vapautin CPUn lähipellolle juoksemaan. Aina silloin tällöin kutsu, nami liikkuvasta kädestä ja samaan aikaan uusi "mene" -kehoitus. Noin 10 minuutin päästä palailin hallille, koira autoon ja kävin katsomassa tilanteen hallissa. CPUn vuoroon oli hyvin aikaa, joten tässä kohtaa päätin ottaa uuden asian harjoiteltavaksi, CPUn leikkimisen lelulla.
CPU ei leiki tai revi muita leluja kuin namisukkaa (ja sitäkin niiden namien takia), joten nyt päätin opettaa sen repimään narulelua. Otin CPUn parkkipaikalle vapaana, ja liikutin narulelua maassa kuin käärmettä. Heti kun CPU näytti pientäkin kiinnostusta lelua kohtaan (kääntyi katsomaan), klik ja nami. Toistin tämän saman noin 10 kertaa, viimeisillä kerroilla odotin kunnes CPU koski nenällä lelua. Erittäin hyvä ensimmäinen harjoituskerta.
Sitten päätin mennä sisälle halliin koiran kanssa. Tässä kohtaahan CPU aloittaa sen haukkumisensa, joka saa minut ärsyyntymään. Aloitin uudella tavalla. Otin koiran hihnaan ja lähdin kävelemään hallin ovea päin. Heti kun tunsin vetoa hihnassa, pysähdyin. Kun veto lakkasi, taas eteenpäin. Aika nopsaan päästiin ovelle. Ovella päätin että siitä ei mennä ilman lupaa. Avasin ovea hieman, ja jos CPU yritti rynnistää siitä, ovi sulkeutui. (tätä ollaan tehty kotonakin, joten nopeasti CPU tajusi että ovesta ei kuljeta ennen kuin lupa on tullut).
Kun CPU sai luvan mennä sisäpuolelle, alkoi haukkuminen heti. Sanaakaan sanomatta käännyin kannoillani ja tulimme ulos hallista. Uusi sisäänmenoyritys. Oven sain auki jo nopeammin, mutta taas sisäänmennessä haukku alkoi. Eikun takaisin ulos. Noin viidennellä kerralla pääsimme sisälle ilman että CPU haukkui! Se vaikutti myös muuten rauhallisemmalta kuin yleensä, joten pääsin palkkaamaan sitä välittömästi hiljaaolosta. Palkkasin säännöllisen epäsäännöllisesti kun CPU joko makasi tai istui minua katsellen hiljaa, kunnes oli meidän vuoro mennä kentälle.
Ensimmäinen harjoitus oli esteet no 1-10. Olin jo päättänyt että yritän pyöristää CPUlle kaikki tiukat käännökset etukäteen, ja se strategia näytti toimivankin todella hyvin. CPU pysyi suht hyvin hanskassa, vain jos itse olin hukassa, tai "ote" lipsui niin koirakin kaarsi minne sattuu. Ensimmäisen harjoituksen jälkeen minulla oli jo hyvä fiilis, kerrankin meillä meni suhteellisen hyvin!
Harjoituksen päätyttyä leikin CPUn kanssa namilelulla "uudella tavalla", kaikista seminaareista jotain oppineena. Heittäydyin itsekin siihen leikkimiseen, olin polvillani maantasalla ja tönin CPUa hieman lavoista sillä aikaa kun se veti namisukkaa. Leikin lopetin uudella tavalla heittämällä ison namikappaleen namisukan viereen, jolloin CPU irrotti otteensa namisukasta ilman että siitä irrotuksesta piti tehdä "numeroa". (taas jotain uutta)
Lähdimme jäähdyttelemään ulos. Sitten koira autoon, ja sisälle tutustumaan uuteen harjoitusrataan (esteet no 10-20). Koira ulos autosta ja uusi lelulla leikkimistuokio. Nyt aloitin kriteerillä "kosketus leluun". Noin 7-10 toistoa niin että viimeisillä toistoilla tunsin selvästi jo pientä vetoa narulelussa. Koira autoon ja katsastamaan tilanne halliin. Kun meitä ennen oli enää yksi koira, kävin hakemassa CPUn. Samat sisäänmenorutiinit kuin ensimmäisellä kerralla ja nyt pääsimme suoraan sisälle ilman haukkumista! Hurraa! Tällä kertaa kylläkin erehdyin seuraamaan liian tiiviisti seurakaverin suositusta, enkä kiinnittänyt tarpeeksi huomiota siihen mitä oma koirani teki joten se pääsi haukahtamaan kerran (huono minä!). Samantien haukun kuultuani lähdin koiran kanssa hallista ulos, seisoskelin siellä hetken ja takaisin sisälle. Taas täysin äänettömästi!
Radalla oli hieman hiomista muutamassa paikassa, mutta kokonaisuudessaan onnistuimme taas yli odotusten. Taas lopuksi palkka uudella tavalla leikkien ja namisukan irroitus "hämäämällä" naminpudotuksella. Koira autoon ja tutustumaan koko rataan uudestaan (viimeisenä harjoituksena teimme koko radan kisanomaisesti).
Rataantutustumisen jälkeen otin CPUn taas parkkikselle harjoittelemaan lelulla leikkimistä. Noin 7-10 toistoa klikkerillä niin lelussa oli jo ihan oikeasti vetoa 2-3 sekunnin ajan. Voiko tämä olla näin helppoa ja miksi en ole tätä aiemmin tehnyt?! (*tuokaa tiiliseinä että saan hakata päätäni siihen*)
Sitten lähdimme odottelemaan omaa vuoroamme halliin, ja arvatkaapas mitä?! Koirasta ei kuulunut ääntäkään! Ja arvatkaapas vielä mitä?? Me teimme koko radan virheettömästi ekalla kerralla! Tätä ei ole tapahtunut sitten.... ööö milloinkaan?
Eiliset treenit menivät pitkästä aikaa erittäin hyvin, ja olin itsekin jotenkin tyynempi (mahtoikohan vaikuttaa siihen treenien sujuvuuteen?). Laitan tähän nyt kokonaisuudessaan mitä teimme (ja mitä teimme erilailla edellisiin kertoihin verrattuna).
Lähtö normaalisti, namit & namisukka taskuun, koira autoon, hihnat mukaan ja tällä kertaa varmistin että klikkeri on mukana.
Koska olin hieman myöhässä (en ehtinyt lenkittää koiraa ennen radan rakennusta), jätin koiran autoon ja menin rakentamaan muiden mukana rataa. Kun rata oli rakennettu, minit aloittivat joten minulle jäi hyvää aikaa lenkittää CPU normaaliin tapaan. Kävelytiellä koira irti ja "mene"- käskyllä vapautin CPUn lähipellolle juoksemaan. Aina silloin tällöin kutsu, nami liikkuvasta kädestä ja samaan aikaan uusi "mene" -kehoitus. Noin 10 minuutin päästä palailin hallille, koira autoon ja kävin katsomassa tilanteen hallissa. CPUn vuoroon oli hyvin aikaa, joten tässä kohtaa päätin ottaa uuden asian harjoiteltavaksi, CPUn leikkimisen lelulla.
CPU ei leiki tai revi muita leluja kuin namisukkaa (ja sitäkin niiden namien takia), joten nyt päätin opettaa sen repimään narulelua. Otin CPUn parkkipaikalle vapaana, ja liikutin narulelua maassa kuin käärmettä. Heti kun CPU näytti pientäkin kiinnostusta lelua kohtaan (kääntyi katsomaan), klik ja nami. Toistin tämän saman noin 10 kertaa, viimeisillä kerroilla odotin kunnes CPU koski nenällä lelua. Erittäin hyvä ensimmäinen harjoituskerta.
Sitten päätin mennä sisälle halliin koiran kanssa. Tässä kohtaahan CPU aloittaa sen haukkumisensa, joka saa minut ärsyyntymään. Aloitin uudella tavalla. Otin koiran hihnaan ja lähdin kävelemään hallin ovea päin. Heti kun tunsin vetoa hihnassa, pysähdyin. Kun veto lakkasi, taas eteenpäin. Aika nopsaan päästiin ovelle. Ovella päätin että siitä ei mennä ilman lupaa. Avasin ovea hieman, ja jos CPU yritti rynnistää siitä, ovi sulkeutui. (tätä ollaan tehty kotonakin, joten nopeasti CPU tajusi että ovesta ei kuljeta ennen kuin lupa on tullut).
Kun CPU sai luvan mennä sisäpuolelle, alkoi haukkuminen heti. Sanaakaan sanomatta käännyin kannoillani ja tulimme ulos hallista. Uusi sisäänmenoyritys. Oven sain auki jo nopeammin, mutta taas sisäänmennessä haukku alkoi. Eikun takaisin ulos. Noin viidennellä kerralla pääsimme sisälle ilman että CPU haukkui! Se vaikutti myös muuten rauhallisemmalta kuin yleensä, joten pääsin palkkaamaan sitä välittömästi hiljaaolosta. Palkkasin säännöllisen epäsäännöllisesti kun CPU joko makasi tai istui minua katsellen hiljaa, kunnes oli meidän vuoro mennä kentälle.
Ensimmäinen harjoitus oli esteet no 1-10. Olin jo päättänyt että yritän pyöristää CPUlle kaikki tiukat käännökset etukäteen, ja se strategia näytti toimivankin todella hyvin. CPU pysyi suht hyvin hanskassa, vain jos itse olin hukassa, tai "ote" lipsui niin koirakin kaarsi minne sattuu. Ensimmäisen harjoituksen jälkeen minulla oli jo hyvä fiilis, kerrankin meillä meni suhteellisen hyvin!
Harjoituksen päätyttyä leikin CPUn kanssa namilelulla "uudella tavalla", kaikista seminaareista jotain oppineena. Heittäydyin itsekin siihen leikkimiseen, olin polvillani maantasalla ja tönin CPUa hieman lavoista sillä aikaa kun se veti namisukkaa. Leikin lopetin uudella tavalla heittämällä ison namikappaleen namisukan viereen, jolloin CPU irrotti otteensa namisukasta ilman että siitä irrotuksesta piti tehdä "numeroa". (taas jotain uutta)
Lähdimme jäähdyttelemään ulos. Sitten koira autoon, ja sisälle tutustumaan uuteen harjoitusrataan (esteet no 10-20). Koira ulos autosta ja uusi lelulla leikkimistuokio. Nyt aloitin kriteerillä "kosketus leluun". Noin 7-10 toistoa niin että viimeisillä toistoilla tunsin selvästi jo pientä vetoa narulelussa. Koira autoon ja katsastamaan tilanne halliin. Kun meitä ennen oli enää yksi koira, kävin hakemassa CPUn. Samat sisäänmenorutiinit kuin ensimmäisellä kerralla ja nyt pääsimme suoraan sisälle ilman haukkumista! Hurraa! Tällä kertaa kylläkin erehdyin seuraamaan liian tiiviisti seurakaverin suositusta, enkä kiinnittänyt tarpeeksi huomiota siihen mitä oma koirani teki joten se pääsi haukahtamaan kerran (huono minä!). Samantien haukun kuultuani lähdin koiran kanssa hallista ulos, seisoskelin siellä hetken ja takaisin sisälle. Taas täysin äänettömästi!
Radalla oli hieman hiomista muutamassa paikassa, mutta kokonaisuudessaan onnistuimme taas yli odotusten. Taas lopuksi palkka uudella tavalla leikkien ja namisukan irroitus "hämäämällä" naminpudotuksella. Koira autoon ja tutustumaan koko rataan uudestaan (viimeisenä harjoituksena teimme koko radan kisanomaisesti).
Rataantutustumisen jälkeen otin CPUn taas parkkikselle harjoittelemaan lelulla leikkimistä. Noin 7-10 toistoa klikkerillä niin lelussa oli jo ihan oikeasti vetoa 2-3 sekunnin ajan. Voiko tämä olla näin helppoa ja miksi en ole tätä aiemmin tehnyt?! (*tuokaa tiiliseinä että saan hakata päätäni siihen*)
Sitten lähdimme odottelemaan omaa vuoroamme halliin, ja arvatkaapas mitä?! Koirasta ei kuulunut ääntäkään! Ja arvatkaapas vielä mitä?? Me teimme koko radan virheettömästi ekalla kerralla! Tätä ei ole tapahtunut sitten.... ööö milloinkaan?
sunnuntai 15. huhtikuuta 2007
Lägi-AgiKotkat maaottelu 15.4.07
Tänään pidettiin kovatasoinen ja perinteinen Lägi-AgiKotkat maaottelu, tällä kertaa Kotkien harjoitteluhallissa. Rata näytti tältä:
Eniten pelkäsin tuota käännöstä kakkoshypyltä kolmoselle ja siitä kepeille. Kakkoselta kolmoselle meni kuitenkin todella hyvin, käytin vastaista kättä vetämään koiran kolmoselle ja itse pysyttelin kolmosen vasemmalla puolella. Loppurata ei mennytkään sitten ihan suunitelmien mukaan. Tässä alla punaisella viivalla merkitty CPUn linjat. Kuten näkyy, kepeille oli hieman hankalaa saada sitä menemään, molemmin puolin olevat putket vetivät puoleensa.
Putkelta no 5 ulostullessa hukkasin koiran totaalisesti kun jätin sen hetkeksi selän taakse, ja seuraavan kerran se olikin sitten hypyn no 3 paikkeilla. Oli tainnut syöksähtää suoraan kun olisi pitänyt kääntyä putkelle no 6. Toinen samanlainen syöksähdys kävi hypyn no 9 jälkeen. Loppurata sentään mentiin suht numerojärjestyksessä. Jarin oli pakko kokeilla mun jälkeen rataa CPUlla vielä uudestaan, ja hahaa, ihan samat virheet tuli silläkin, CPU meni kolmoselta putkeen ja teki vielä tuon saman syöksyn ysihypyn jälkeen ihan väärään suuntaan.
Mut eipä tuo nyt niin vakavaa onneksi ollut, AgiKotkat veivät ansaitusti maaotteluvoiton ja tarjottavat olivat loistavat! Ja kaikilla oli kivaa!
Eniten pelkäsin tuota käännöstä kakkoshypyltä kolmoselle ja siitä kepeille. Kakkoselta kolmoselle meni kuitenkin todella hyvin, käytin vastaista kättä vetämään koiran kolmoselle ja itse pysyttelin kolmosen vasemmalla puolella. Loppurata ei mennytkään sitten ihan suunitelmien mukaan. Tässä alla punaisella viivalla merkitty CPUn linjat. Kuten näkyy, kepeille oli hieman hankalaa saada sitä menemään, molemmin puolin olevat putket vetivät puoleensa.
Putkelta no 5 ulostullessa hukkasin koiran totaalisesti kun jätin sen hetkeksi selän taakse, ja seuraavan kerran se olikin sitten hypyn no 3 paikkeilla. Oli tainnut syöksähtää suoraan kun olisi pitänyt kääntyä putkelle no 6. Toinen samanlainen syöksähdys kävi hypyn no 9 jälkeen. Loppurata sentään mentiin suht numerojärjestyksessä. Jarin oli pakko kokeilla mun jälkeen rataa CPUlla vielä uudestaan, ja hahaa, ihan samat virheet tuli silläkin, CPU meni kolmoselta putkeen ja teki vielä tuon saman syöksyn ysihypyn jälkeen ihan väärään suuntaan.
Mut eipä tuo nyt niin vakavaa onneksi ollut, AgiKotkat veivät ansaitusti maaotteluvoiton ja tarjottavat olivat loistavat! Ja kaikilla oli kivaa!
torstai 12. huhtikuuta 2007
Treenit 12.4.07
Teimme ensin valkoisilla palluroilla merkityn harjoituksen. Huhhuh, olipa taas vääntöä! Joskus sitä kaipaisi jotain ympyräratoja tai pelkkää eteenlähetystä, siinä me ollaan CPUn kanssa hyviä...Ensimmäinen hiottava kohta oli tietenkin hypyn no 3 pitkä kaari sekä välistäveto hypylle 4. CPUlle saa todella KARJAISTA nimen ennen hyppyä jos meinaa saada sen yhtään käsiin, ja mäkun en ole tottunut niin "rumasti" koiralle sanomaan niin se ei tule oikein luontevasti. Mutta kun sain tarpeeksi vääntöä yläkroppaan ja ääneen volyymia niin kääntyihän se. Kerran jopa ennen kolmosta! Kokeilin ensin valssilla hyppyjen väliin, ja sitten sylikäännöllä jääden kolmosen ja nelosen "yläpuolelle", ja tuohon sylikääntöön me kouluttajan kanssa sitten päädyttiin lopuksi. Putkelle CPU lähti oikein mukavasti, ei sitä tarvinut paljonkaan vetää. Kuvio piti tehdä itse ollen koko ajan puomin toisella puolella kuin missä hypyt olivat, mutta tuota en edes pelännyt sillä tiesin ettei CPUlla ole mitään vaikeuksia irrota itsenäiseen suoritukseen ;D. Hyppy kasiesteellä meni vähän pitkäksi, mutta sain sen hyvin käännettyä puomille.
Seuraava kunnon vääntö tuli esteillä 10-12. Välistävetoa ja sylikäännöksellä hypylle 11 josta vedolla hypylle 12 itse pysytellen hyppyjen vasemmalla puolella. Äänijänteitä sai taas aukoa ennen hyppyä no 10 jotta sain välistävedon onnistumaan. Nurkkaan jätetty putki veti CPUa aivan sikana, ja hyppy esteen 11 jälkeen menikin koko ajan hävyttömän pitkäksi.
Seuraava rata oli mustilla palluroilla merkitty (taas ohjaajan piti tulla puomin vasenta puolta), lähdin suorittamaan sitä lentävällä lähdöllä puomin suuntaisesti jolloin tiesin saavani CPUn heitettyä toisena olevalle hypylle helposti. Yllättäen sain tässä niin paljon etumatkaa että ehdin leikkamaan koiran edessä putken jälkeen ja asettumaan jopa odottamaan koiraa. Ensin kokeilin sylikäännöksellä vitoselta kutoselle, mutta esteiden väliin valssaus tuntui kuitenkin toimivan paremmin. Ja taas sitä ääntä käyttöön!
Joensuun kisojen jälkeen olin jo melkein heittämässä rukkasia kehiin, mutta ehkä me kuitenkin vielä rämmitään yhdessä eteenpäin vähän aikaa...
maanantai 9. huhtikuuta 2007
Joensuun kisat 6.4.
Joensuun kisat menivät sitten ihan putkeen. Kaikista neljästä startista (2 Viljolle & 2 CPUlle) hyllyt. Saviojan Anne oli tehnyt mielestäni aivan ihanat radat kolmosille, radat olivat sujuvat mutta vaativat kuitenkin tiukkaa hallintaa paikkapaikoin.
Se hallintapuoli onkin meillä hieman hakusessa jotenka taas lähti mopo käsistä. Ekalla radalla CPU jätti kepeillä yhden välin tekemättä, enkä sitä sitten viitsinyt ruveta korjaamaan vaan jatkoimme putkeen. Puomin jälkeen mun yläkroppa ei kääntynyt tarpeeksi (eikä tarpeeksi ajoissa) näyttämään hypyn jälkeistä täyskäännöstä, joten CPU ampaisi hypyltä suoraan edessä olevalle toiselle hypylle.
Sitten tiukka välistäveto muurin ja hypyn välistä ei ollut mitenkään tiukka (videolta näyttää että ohjaajaan iski löysyys), joten CPU teki laajemman kaarroksen ja hyppäsi muurin samaan hintaan.
Hyvää radassa oli se että kontaktit onnistuivat loistavasti, pidin CPUn kontaktilla 1-2 sekunttia ennen poistumislupaa. Ja suoritus näyttää suht rennolta, vaikka fiilikset radan jälkeen eivät olleetkaan ihan parhaimmat.
Eka rata:
Toisella radalla päätin yrittää olla liikaa ajattelematta ja analysoimatta omia ohjauksiani, ja radan teko tuntuikin paljon kivemmalta, vaikkei tulos sen parempi ollutkaan. Sen verran muutin ohjausta että yritin pyöristää CPUn linjat ennen käännöstä aina kuin mahdollista. Ne paikat missä ehdin sen tekemään onnistuivatkin ihan mainiosti.
Hylyn saimme kun CPU ei lähtenytkään lähettämällä hypylle no: 6 vaan kieltoa korjatessani korjasin liikaa ja se haki vieressä olevan putken. Sitten putki-hyppy-hyppy-putki kuviossa en päästänytkään koiraa jälkimmäiselle putkelle no:16 (videolta näkyy ihan selvästi että oma suuntani on puomille ja koiranpuoleinen käsikin osoittaa kaikkea muuta kuin putkelle) joten CPU jätti putken väliin ja tuli seuraavana olevalle puomille. Puomilta se lähti ennen lupaa, joten otin CPUn takaisin kontaktille jolloin pääsin tekemään suunnittelemani pyöristyksen hypylle.
Takaaheitot onnistuvat CPUlla hyvin, ja tosiaan nuo pyöristykset. Pitää yrittää muistaa käyttää niitä enemmän, tiukat väkisinkäännöt kun eivät näytä tuottavan juurikaan tulosta....
Toka rata:
Se hallintapuoli onkin meillä hieman hakusessa jotenka taas lähti mopo käsistä. Ekalla radalla CPU jätti kepeillä yhden välin tekemättä, enkä sitä sitten viitsinyt ruveta korjaamaan vaan jatkoimme putkeen. Puomin jälkeen mun yläkroppa ei kääntynyt tarpeeksi (eikä tarpeeksi ajoissa) näyttämään hypyn jälkeistä täyskäännöstä, joten CPU ampaisi hypyltä suoraan edessä olevalle toiselle hypylle.
Sitten tiukka välistäveto muurin ja hypyn välistä ei ollut mitenkään tiukka (videolta näyttää että ohjaajaan iski löysyys), joten CPU teki laajemman kaarroksen ja hyppäsi muurin samaan hintaan.
Hyvää radassa oli se että kontaktit onnistuivat loistavasti, pidin CPUn kontaktilla 1-2 sekunttia ennen poistumislupaa. Ja suoritus näyttää suht rennolta, vaikka fiilikset radan jälkeen eivät olleetkaan ihan parhaimmat.
Eka rata:
Toisella radalla päätin yrittää olla liikaa ajattelematta ja analysoimatta omia ohjauksiani, ja radan teko tuntuikin paljon kivemmalta, vaikkei tulos sen parempi ollutkaan. Sen verran muutin ohjausta että yritin pyöristää CPUn linjat ennen käännöstä aina kuin mahdollista. Ne paikat missä ehdin sen tekemään onnistuivatkin ihan mainiosti.
Hylyn saimme kun CPU ei lähtenytkään lähettämällä hypylle no: 6 vaan kieltoa korjatessani korjasin liikaa ja se haki vieressä olevan putken. Sitten putki-hyppy-hyppy-putki kuviossa en päästänytkään koiraa jälkimmäiselle putkelle no:16 (videolta näkyy ihan selvästi että oma suuntani on puomille ja koiranpuoleinen käsikin osoittaa kaikkea muuta kuin putkelle) joten CPU jätti putken väliin ja tuli seuraavana olevalle puomille. Puomilta se lähti ennen lupaa, joten otin CPUn takaisin kontaktille jolloin pääsin tekemään suunnittelemani pyöristyksen hypylle.
Takaaheitot onnistuvat CPUlla hyvin, ja tosiaan nuo pyöristykset. Pitää yrittää muistaa käyttää niitä enemmän, tiukat väkisinkäännöt kun eivät näytä tuottavan juurikaan tulosta....
Toka rata:
sunnuntai 1. huhtikuuta 2007
Treenit 31.03.07
Suoknuutin Jaakko kävi pitämässä lauantaina Lägiläisille treenit. Tässä rata:
Täytyy sanoa etten muistaakseni ole koskaan ollut yhtä maitohapoilla harkkojen jälkeen kun tuolla olin! Joko kunto on huonontunut tai kennelpojan sanoin "Jaakko tykkäsi juoksuttaa tyttölapsia" ;D.
En ole päässyt normiharkkoihin vähään aikaan ja se kyllä näkyi. Mahtaa olla kiva tulla ulkopuolisena kouluttamaan ja nähdä että kaiki samat vanhat manööverit ovat taas ottaneet vallan ohjaajassa, eikä edistystä juurikaan ole tapahtunut.
Noh, ensimmäinen vaikea paikka oli kolmoselta neloselle. Yritin väkisin kääntää koiraa kääntymällä sitä kohden, jolloin se tuli hyppyjen välistä (olin itse hyppykuvion sisäpuolella). Jos yritin tehdä ulkokulman käännöksen Jaakon neuvomalla tavalla vetämällä, koira sujahti putkeen joka kerta. Ehkä noin kymmenen kertaa tuota kuviota tahkottuani, sain viimein sanalliset käskyt ja vartalon synkronoitua ja päästiin jatkamaan eteenpäin.
Sitten tuli kaikenlaista pientä kämmiä jotka kuitenkin saatiin suht kuntoon pienillä korjauksilla. Seuraava iso vaikeus tuli kuviossa esteillä no 10-12. Välistävedot ja ennen 12 piti tehdä sylikäännös. En meinanut saada CPUa millään kääntymään hypyn 10 ja 11 välistä, enka saada sitä käännettyä valmiiksi oikeaan suuntaan hypyn 12 jälkeen. Tässä hiottiin oikeita hartiasuuntia oikeen urakalla sillä mä taas ammuin koiran kuuta kiertävälle radalle ihan turhaan kääntymällä väärään suuntaan.
Yleisestikin käännyn ihan liian paljon koiraa kohden kun sen voisi ohjata tiukemmalla ja aikaisemmalla käskytyksellä vetämälläkin. Loppuvaiheessa alkoi sekä koira että ohjaaja olla jo aika sippi, CPUlta putosi muutama rima, mikä kertoo jo paljon sen väsymyksen tilasta, ja ohjaajalla ei enää pysynyt sekään vähä koordinaatio kasassa mitä siihen asti.
Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna erittäin rankat mutta antoisat treenit!
Täytyy sanoa etten muistaakseni ole koskaan ollut yhtä maitohapoilla harkkojen jälkeen kun tuolla olin! Joko kunto on huonontunut tai kennelpojan sanoin "Jaakko tykkäsi juoksuttaa tyttölapsia" ;D.En ole päässyt normiharkkoihin vähään aikaan ja se kyllä näkyi. Mahtaa olla kiva tulla ulkopuolisena kouluttamaan ja nähdä että kaiki samat vanhat manööverit ovat taas ottaneet vallan ohjaajassa, eikä edistystä juurikaan ole tapahtunut.
Noh, ensimmäinen vaikea paikka oli kolmoselta neloselle. Yritin väkisin kääntää koiraa kääntymällä sitä kohden, jolloin se tuli hyppyjen välistä (olin itse hyppykuvion sisäpuolella). Jos yritin tehdä ulkokulman käännöksen Jaakon neuvomalla tavalla vetämällä, koira sujahti putkeen joka kerta. Ehkä noin kymmenen kertaa tuota kuviota tahkottuani, sain viimein sanalliset käskyt ja vartalon synkronoitua ja päästiin jatkamaan eteenpäin.
Sitten tuli kaikenlaista pientä kämmiä jotka kuitenkin saatiin suht kuntoon pienillä korjauksilla. Seuraava iso vaikeus tuli kuviossa esteillä no 10-12. Välistävedot ja ennen 12 piti tehdä sylikäännös. En meinanut saada CPUa millään kääntymään hypyn 10 ja 11 välistä, enka saada sitä käännettyä valmiiksi oikeaan suuntaan hypyn 12 jälkeen. Tässä hiottiin oikeita hartiasuuntia oikeen urakalla sillä mä taas ammuin koiran kuuta kiertävälle radalle ihan turhaan kääntymällä väärään suuntaan.
Yleisestikin käännyn ihan liian paljon koiraa kohden kun sen voisi ohjata tiukemmalla ja aikaisemmalla käskytyksellä vetämälläkin. Loppuvaiheessa alkoi sekä koira että ohjaaja olla jo aika sippi, CPUlta putosi muutama rima, mikä kertoo jo paljon sen väsymyksen tilasta, ja ohjaajalla ei enää pysynyt sekään vähä koordinaatio kasassa mitä siihen asti.
Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna erittäin rankat mutta antoisat treenit!
tiistai 27. maaliskuuta 2007
Treenit kotipihalla 27.3.07
Otin kotipihalla perushyppysarjaa (innari) viidellä hypyllä ensimmäistä kertaa CPUlle. Vaikeinta oli saada koira ymmärtämään että vapautussanalla voi lähteä targetille, CPU kun jäi vain hengailemaan siihen mun lähelle (olin itse koiran vierellä). Takaisinpäin ketjuttamalla yksi hyppy kerrallaan päästiin sitten lopulta tekemään kaikki viisi hyppyä hienosti peräkkäin ja siihen olikin hyvä lopettaa.
Myös kunnollisen istuma-asennon löytymisessä oli hieman työtä, CPU heittäytyy maahan heti kun ei hetkeen tapahdu mitään (eli siinä vaiheessa kun odotin että se olisi katsonut tehtäväänsä, hyppysarjaa, niin CPU tarjosi maahanmenoa). Tästä ylös-alas-syndroomsta päästiin runsaalla istumisesta palkkaamisella aika nopeasti kuitenkin ihan ryhdikkääseenkin istuma-asentoon.
Itse hyppytekniikasta on vaikea sanoa mitään koska näin koiran vain takaapäin ja paljon huomiota meni kaikkeen muuhun kuin itse hypyn tarkkailuun. Hypyt näyttivät takaapäin vaivattomilta, mutta olisivat olleet hieman äänettömämmät (tarkoittaa että koira ponnistaa liikaa etujaloillaan kun hypyn voima pitäisi tulla takajaloista).
Seuraavalla kerralla CPU toivottavasti jo tietää mitä sen tulee hyppysarjalla tehdä joten voin enemmän keskittyä hyppytekniikan tarkasteluun.
Myös kunnollisen istuma-asennon löytymisessä oli hieman työtä, CPU heittäytyy maahan heti kun ei hetkeen tapahdu mitään (eli siinä vaiheessa kun odotin että se olisi katsonut tehtäväänsä, hyppysarjaa, niin CPU tarjosi maahanmenoa). Tästä ylös-alas-syndroomsta päästiin runsaalla istumisesta palkkaamisella aika nopeasti kuitenkin ihan ryhdikkääseenkin istuma-asentoon.
Itse hyppytekniikasta on vaikea sanoa mitään koska näin koiran vain takaapäin ja paljon huomiota meni kaikkeen muuhun kuin itse hypyn tarkkailuun. Hypyt näyttivät takaapäin vaivattomilta, mutta olisivat olleet hieman äänettömämmät (tarkoittaa että koira ponnistaa liikaa etujaloillaan kun hypyn voima pitäisi tulla takajaloista).
Seuraavalla kerralla CPU toivottavasti jo tietää mitä sen tulee hyppysarjalla tehdä joten voin enemmän keskittyä hyppytekniikan tarkasteluun.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2007
Treenit 8.3.07
Huhhuh, olipa koutsi keksinyt meille haasteelliset treenit. Juuri niitä asioita jotka CPUlle on vaikeita, lujaa menoa jonka jälkeen tiukkoja käännöksiä.
Ensimmäinen hankala paikka oli rengas-hyppy-pussi. En saanut millään CPUa kääntymään renkaan jälkeen tarpeeksi tiukasti hypylle jotta se olisi pystynyt siitä sujahtamaan pienellä kaarroksella pussiin. Jos yritin aikaistaa käännöstä, CPU tuli renkaan ohi. Tyydyimme siis parhaaseen minkä saimme aikaiseksi ja jatkoimme matkaa.
Keppien ja hypyn välissä tein persjätön jotta ehdin mahdollisimman paljon koiran edelle, ja tein jotain (en tiedä mitä) millä sain CPUn kääntymään tiukasti hypyllä kahdeksan muurin suuntaan ja otin sen ulkokautta hypylle 10. Käännökset olivat todella tiukkoja ja olin niihin erittäin tyytyväinen. Puomin päässä CPU vilkaisi putken suuaukkoon (sillä se oli siinä ihan kuonon ulottuvissa), mutta pysyi oikeassa asennossa kontaktipinnalla.
Seuraavaksi yritimme saada CPUa kääntymään välistävedolla muurin ja hypyn no 10 välistä. En jotenkin ehtinyt enää millään menoon mukaan, ja muurin jälkeinen kaarros oli aivan törkeän pitkä. Välistävedolla en saanut CPUa siis kunnolla käännettyä (enkä tajunut ottaa namisukkaa käyttöön, täytyy muistaa se ensi kerralla), toki sain sen tekemään radan oikein, mutta niillä piiiiiiiiitkillä kaarroksilla. Sitten yritin tehdä uudestaan ulkokaarteen kautta, mutta sekään ei enää onnistunut. Vasta kun tajusin ottaa namisukan käsiini hypyn 8 ja muurin välissä, sain CPUn tulemaan sen verran lähelle että sain jonkinlaisen hyväksyttävän kaarteen aikaiseksi. Ei kylläkään niin hienon kuin mitä ensimmäisellä kerralla. Olisipa ollut videokamera niin olisi voinut analysoida mikä meni oikein siinä ekalla kerralla ja mitä ihmettä niissä jälkimmäisissä tapahtui.
Joka tapauksessa rankka harjoitus, sekä koiralle että ohjaajalle.
Tämän viikonlopun olen viettänyt erittäin antoisassa hyppyseminaarissa, josta sainkin paljon ajatuksia CPUn kaarretyöskentelyharjoitteluun. Ulkokenttäkin alkaa olla sen verran hiekalla että hyppykuviot voi testata ilman pelkoa luikastumisesta.
Täytyy tehdä harjoitussuunnitelma ja raahata kentälle jalusta videokameralle jotta pystyn videoimaan, analysoimaan ja kunnolla hidastamaan kuvaa selvittääkseni onko CPUn hyppytekniikassa kenties jotain minkä takia sen on niin hankala kääntyä hypyillä.
maanantai 5. maaliskuuta 2007
Treenit kotipihalla 5.3.07
Tänään jatkettiin "back to basics" harkkoja. Ilahtuneena huomasin että CPUlla oli jo hajua tuosta kääntymisestä ja pariin otteeseen saatiin ihan oikeasti tiukka käännös. Tein 5 toistoa molemmilla puolilla pudottaen namisukan heti siivekkeen taakse vastaisella kädellä.Koska peruskääntyminen näytti onnistuvan suht hyvin, kokeilin kääntymistä putkelta (sininen ja punainen viiva). Käännökset olivat suht ok, enempää en uskaltanutkaan riskeerata.
Kokeilin ensimmäistä kertaa ohjata myös Jarin Bugia (ihan luvan kanssa). Bugi on kisavalmis kunhan saa vähän enemmän varmuutta maksihyppyihin ja pujotteluun. Bugi on enemmänkin sellainen tyypillinen bordercollie joka tekee tekemisen ilosta (ja repii lelua innoissaan), kun taas CPUsta pitää erikseen kaivaa motivaatio ja yhdessä tekemisen riemu (siis CPUhan tekee kaikennäköistä kyllä innoissaan, mutta se onko ohjaaja siihen mitenkään osallinen on ihan toinen juttu). Namisukalla palkatessa saadaan sentään hommaan jotain järkeä, mutta muista leluista CPU ei oikein innostu.
Mutta siis, Bugi oli aivan loistava! Ensimmäisellä kerralla Bugi tuli hypyn ali, se ei selvästikään oikein tiennyt mitä oltiin tekemässä. Kun lisäsin pari rimaa lisää estämään alimenoa, homma lähti kulkemaan. Bugi kääntyi heti kun näki minun tuovan vastaista kättä/hartiaa eteenpäin ja tuli siivekettä nuollen lelulle jo ensimmäisellä kerralla. Toistot olivatkin sitten vain saman vahvistamista. Bugi on myös helppo palkata sillä se repii narulelua ihan innoissaan. Bugin kanssa tehdessä on jotenkin aivan eri tuntuma hommaan kuin CPUn, ja Jarille sanoinkin että CPUlta tuntuu puuttuvan sellainen sisäinen yhdessä tekemisen palo joka Bugilta (ja kaiketi suurimmalta osalta bordercollieita) löytyy.
perjantai 2. maaliskuuta 2007
Treenit kotipihalla 2.3.07
Otimme tänään kotikentällä käännöksiä yhdellä hypyllä. Riman laitoin vinoon niin että matalampi pää oli käännökseen päin ja pudottelin namisukkaa ennen ja jälkeen hypyn (vastaisella kädellä). Toistoja tuli noin kuusi molempiin suuntiin. Täydellisiä suorituksia (jolloin CPU ennakoi niin että kääntyi kylki nuollen siivekettä) tuli ehkä yksi, mutta onneksi edes se!
CPUn treeniblogin avaus & treenit 1.3.07
Jahas, päätin sitten perustaa CPUlle oman treeniblogin jotta pystyn paremmin seuraamaan missä mennään ja josko jotain edistystä tapahtuisi yhteistyössämme.
Tällä viikolla on seurassamme radanluku-teemaviikko. Tässä alla piirrettynä koiran juoksulinjat (musta viiva), ensimmäisen radan oma ohjauslinja (musta katkoviiva) ja uusintaradan oma ohjauslinja (punainen katkoviiva).
Kuten kuvasta näkyy, muuten meni suht ok, mutta muutamia kohtia piti hioa.
Esimerkiksi heti eka kurvi hypyltä putkelle meni pitkäksi sillä jätin koiran liian suoraan hypylle ja oma liike ja käännös tuli myöhään. CPU myös karkasi ekalla kerralla putkesta tullessa Aa:lle, sekä käännös ysiltä kympille (yllätysyllätys) meni pitkäksi. Uusintaradalla meninkin hakemaan CPUn ihan putken no 5 suulta jolloin kaarros oli todella hyvä ja pieni. Harjoittelin myös namisukalla hypyn 9 käännöstä, tiputtamalla namisukan joko esteen siivekkeen eteen tai välittömästi sen taakse. Tällä tavalla sain käännöstä hieman korjaantumaan, mutta ihan tyytyväinen en ole siihen vieläkään.
Hioimme myös käännöstä hypyltä no 11 putkeen no 12, sillä ensimmäisellä kerralla käänsin koiraa hieman liikaa jolloin koiran linja ei ollut suora vaan siihen tuli ylimääräinen pieni vekki. CPUn linjan suoristamiseen ei tarvittu oikeastaan kuin oikein ajoitettu nimellä kutsuminen ja samantien vapautus kohti putken oikeaa päätä.
Tällä viikolla on seurassamme radanluku-teemaviikko. Tässä alla piirrettynä koiran juoksulinjat (musta viiva), ensimmäisen radan oma ohjauslinja (musta katkoviiva) ja uusintaradan oma ohjauslinja (punainen katkoviiva).
Kuten kuvasta näkyy, muuten meni suht ok, mutta muutamia kohtia piti hioa.
Esimerkiksi heti eka kurvi hypyltä putkelle meni pitkäksi sillä jätin koiran liian suoraan hypylle ja oma liike ja käännös tuli myöhään. CPU myös karkasi ekalla kerralla putkesta tullessa Aa:lle, sekä käännös ysiltä kympille (yllätysyllätys) meni pitkäksi. Uusintaradalla meninkin hakemaan CPUn ihan putken no 5 suulta jolloin kaarros oli todella hyvä ja pieni. Harjoittelin myös namisukalla hypyn 9 käännöstä, tiputtamalla namisukan joko esteen siivekkeen eteen tai välittömästi sen taakse. Tällä tavalla sain käännöstä hieman korjaantumaan, mutta ihan tyytyväinen en ole siihen vieläkään.
Hioimme myös käännöstä hypyltä no 11 putkeen no 12, sillä ensimmäisellä kerralla käänsin koiraa hieman liikaa jolloin koiran linja ei ollut suora vaan siihen tuli ylimääräinen pieni vekki. CPUn linjan suoristamiseen ei tarvittu oikeastaan kuin oikein ajoitettu nimellä kutsuminen ja samantien vapautus kohti putken oikeaa päätä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)